Sisällön tarjoaa Blogger.

Featured Slider

Kumpi siellä mahassa on...?

Kumpi siellä mahassa on...

Tänään meillä oli odotettu rakenneultra! Jännittyneinä tietysti odotettiin onko vauvalla kaikki hyvin, mutta kyllä meitä myös sukupuoli kiinnosti. Kirjoitinkin jokin aika sitten vähän mietteitä vauvan sukupuolesta ja varsinkin meidän kulttuurieroista aiheen suhteen. Riohan siis toivoi kovasti poikaa (kuten jo ensimmäisenkin lapsen kohdalla) ja siksi mietin onko hänellä tänäänkin edessä pettymys... 

Pikku Myy oli mummin luona hoidossa, joten Riokin pääsi mukaan ultraan. Siellä se vauva iloisesti potkutteli ja möyri, välillä käsiään syöden. Kaikki sisäelimet ja aivojen osat löytyivät ja näyttivät siltä miltä pitääkin. Pää vastasi mittauksessa juuri oikeita viikkoja, mutta jalkojen mitta olisi vastannut jo muutaman päivän isompaa. Todettiin tämän kuitenkin johtuvan luultavasti siitä, että mulla ja Myyllä on pitkät jalat. Ultraaja totesi kaiken olevan kunnossa ja kysyi lopuksi, että halutaanko vielä kysyä jotain. Joten tokihan me kysyttiin sitä sukupuolta... Ja kyllä se sieltä kuulemma ihan selkeästi näkyi! 

Mutta kumpi se sitten oli...??

Imetyksen lopettaminen


Imetyksen lopettaminen

Meidän imetystaival Pikku Myyn kanssa on loppunut. Itse asiassa jo jokin aika sitten, mutten ole muistanut siitä vain kirjoittaa. Ajattelin kuitenkin nyt vähän kertoa miten lopettaminen sujui.

Mulla oli jo pidemmän aikaa ollut olo, että voisin jo lopettaa imettämisen. Itselleni raskaimmat eli yöimetykset saatiin aika kauan aikaa sitten jo pois Myyn siirryttä nukkumaan pääasiassa omaan huoneeseen ja muutenkin imetyskerrat pikku hiljaa vähenivät aika kivasti ja lapsentahtisesti. Myy kävi pitkään tissillä vain kotona eikä missään ulkona edes muistanut koko asiaa ja oikein menevänä päivänä saattoi helposti olla koko päivänkin ilman tissiä. Lopulta Myy kävi rinnalla vain aamuisin juuri herättyään (jonka avulla itse yritin saada myös hieman lisää uniaikaa) ja iltaisin ennen nukkumaan menoa. Mutta nämä olivatkin sitten aika hankalia kertoja saada pois...

Onko sukupuolella väliä?

Onko sukupuolella väliä

Me täällä jo vähän jännittyneinä odotellaan, että mahtaakohan tuleva vauva olla tyttö vai poika. Tai sanotaan VÄHÄN vain itseni puolesta, sillä Rioa asia taitaa jännittää aika paljon enemmän... Hänen kulttuurissaan kun olisi tärkeää, että perheessä on poikalapsi. 

Meillä oli tämä sama keskustelu jo Pikku Myytä odottaessa, sillä Rio toivoi kovasti poikaa ja itselleni ei sukupuolella ollut väliä (tai no myönnetään, että pikkuisen toivoin kyllä tyttöä...), kunhan lapsi olisi terve. Ja oli oikeasti aika kauheaa nähdä rakenneultran jälkeen Rion pettymys ja kuulla ensimmäiset sanat, jotka olivat "ei se mitään, tehdään sitten toinen". Ja tässä vaiheessa olin kuitenkin itse ihan sitä mieltä, että yksi lapsi riittää... Myyn synnyttyä Rio on kyllä rakastanut häntä pyyteettömästi eikä pettymyksestä ole ollut onneksi enää mitään merkkejä.

Indonesialaiset kana satay -vartaat

Indonesialaiset kana satay -vartaat

Multa aina välillä kysellään jotain indonesialaisia reseptejä, mutta enhän mä osaa laittaa Indo-ruokaa ollenkaan ja Rio ei niitä aina halua kertoa, kun Suomesta ei saa kaikkia samoja aineksia eikä sitten kuulemma tule niin hyvää. Mutta nyt se on luvannut kertoa reseptin kana satay-vartaisiin (tai indonesiaksi sate)!

Tää on ihan mun lempiruokaa Balilla ja paras paikka, jossa olen näitä syönyt, on Lovinassa eräillä katumarkkinoilla, joissa en koskaan ole nähnyt turisteja. Vartaita ostetaan pienestä pyörillä kulkevasta kojusta ja istutaan syömään kadulle levitetylle pressulle. Joka kerta Balilla käydessä vähän jännitetään, että mahtaakohan sama koju olla vielä olemassa, mutta on se ollut, vaikka myyjä on kerran jo vaihtunut...

Rio teki kotona näitä ensimmäistä kertaa vasta ihan hetki sitten tänä keväänä, kun ollaan ostettu meidän parvekkeelle pieni sähkögrilli. En oikeasti uskonut, että kastike voisi masitua niin samalta kuin Balillakin ja vartaat oli todella hyviä! Rion mukaan reseptiin tulisi vielä pieniä punaisia sipuleita, joita aina välillä saa Aasia-kaupoista, mutta nyt meillä ei ollut niitä. Aasia-kaupoista kannattaa katsella myös kuivattuja limen lehtiä sekä makeaa soijakastiketta Bangoa. Voi tosin olla, ettei juuri sitä merkkiä Suomesta edes löydy, mutta useimmissa paikoissa on ainakin ABC-merkkistä kastiketta, joka on myös aika hyvää. Muutkin vastaavat käyvät, kunhan kyseessä on makea paksu soijakastike, johon on lisätty sokeria. Kaikki reseptin määrät ovat vähän sinne päin, sillä Rio ei koskaan niitä mittaile. Kastiketta pitää tekovaiheessa vähän maistella, että saa omaan makuun sopivaa.

Mutta tässä siis kiva resepti, jos haluat vähän vaihtelua makkaran ja pihvin grillaamiseen!

Sokerinatsimutsin lapsen ensimmäinen jäätelö

Sokerinatsimutsin lapsen ensimmäinen jäätelö

Mä olen äiti, jota jotkut voisivat kutsua "sokerinatsiksi". Tai olin. Nyt oon nimittäin alkanut vähän jo hölläämään asian suhteen... Mutta aloitetaanpa alusta.

Kukaan ei tarvitse sokeria, mutta kyllähän pieni herkuttelu silloin tällöin piristää elämää. Suurimmalle osalle ihmisistä sokeri ei tuota mitään ongelmaa ja herkuttelu voi helposti olla osa muuten terveellistä ruokavaliota. Mutta kaikille asia ei ole niin. Sokeri voi myös aiheuttaa riippuvuutta ja liiallista herkkujen himoa. Mulla on ollut itselläni sokerin kanssa vähän ongelmia, mutta nykyään suhteemme on melko tasapainoinen. Siksipä olenkin kovasti miettinyt minkälaisessa roolissa sokeri tulee olemaan Pikku Myyn elämässä. Alusta asti oli selvää, että ainakin pari ensimmäistä vuotta hänen ruokavalionsa tulee olemaan niin sokeriton kuin mahdollista. Ja niin se olikin. En voi sanoa täysin sokeriton, sillä jo ennen kahta vuotta hän maisteli muutaman kerran kookossokerilla makeutettua raakakakkua ja raakasuklaata, ketsuppia jne.

Nyt olen kuitenkin päättänyt, ettei sokeria tarvitse täysin kieltää, sillä sellainenkin voi aiheuttaa myöhemmin ongelmia, jos on koko lapsuutensa joutunut syömään porkkanatikkuja, kun muut herkuttelevat... Niinpä haluan yrittää opettaa Myylle "normaalia" suhtautumista sokeriin ja sen, että herkut kuuluvat joihinkin juhliin ja spesiaalitilanteisiin. Sokerilla ei kuitenkaan korvata kunnon ruokaa eikä se ole mikään lohdutus tai palkinto. Tähän mennessä Myy on syönyt jo kerran pannukakkua ja vappumunkkeja (joissa molemmissa tosin olin normaalia vähemmän sokeria, mutta ihan aitoa tavaraa kuitenkin), mutta ei muita herkkuja. Mehuja, limsoja ja karkkeja en aio  Myylle antaa ennen kuin on "pakko".